Djoskuoskaj Gavril Feodorovic,
78 saastaaq, Twoloj nehiliege,
Curapcy orojuona,
saqa, wuoreghe suoq
1933 s. Balaghan yjyn 3 kwune, «Bwugujeq alaas»
Bylyr Qatyly twordo buolbut Aan Woruocej uola Batas Mwondukeen dien baara wuhu. Kini biligi Kytaanaq Qatyly nehiliek siriger «Maalla» diennge olorbut. Bejete tuoq da swuohute, baaja, ol tenge kergene da suoq sobus-soghotoq kihi ebit. Araj biir ere anaqtaagha biller. Djiete buollaghyna bulcut djietin kurduk, kyra balaghan ogholooq ebit, ontukata ol Maalla alaas tumulugar ebit. Batas Mwondukeen wuksun bullunan itinen olorbut. Ol olordoghuna arghaa woruske barda baajdammyt, torgho tottommut, wugus kihini, swuohunu munnjummut, occotooghu saqagha kiengnik suraqtammyt Dygyn Bootur dien olororo, kihi, swuohu targhanar, baaj munnjunar suragha ihiller. Many isten bu kihi woruske kiiren ol Dygyn Booturga qamnaccyt uolunan kiirer. Kini manna qas da syl qamnyy-wulelii syldjan baran Dygyn biir kyyhyn kytta taptahan, kyys qat buolan qaalar. Manyaqa Dygyn bilen, abaahy kworon, kergen djonnorunan Batastaaq sytar-oloror balaghannarygar keme suoq sigiri mustarar, qatattarar, ol mustaran, biir eme twuun uollaaq kyyhyn ol balaghannarygar uottaan wolottoron kebiherdii teriner. Onu kyyha bilen, serejen kihitiger Batas Mwondukeennge kepsiir: «Buka iti tojommut aaq bihigini bilenner, wolottoron, bu oloror balaghammytygar qolbuu uottatan kebiheeri ongoston ereller byhyylaaq, ol ihin bekke sigiri bwoghonu mustardylar, en kebis dojdulaa, ajylaaghyn min qaalyym», — dien. Many er kihi: «Kebis, onnuk buollaqtaryna bihi ikkien kwuruoq, min ejigin bacca toqoru taptaan barammyn qaallaran kebihen bararym satammat», — dien, Batas ojon taqsan sirge syddjar biir bastyng wuor atyyryn tutan ylan woloron baran, ortotunan byhaghastaan djaqtaryn ylan, aghys yjdaaq qat syldjar djaqtarga sylgytyn bysaghahyn swukteren, bysaghahyn bejete swugen, ikkien ilin dieki taqsan bara turallar. Manyaqa aarattan djaqtaryn byha taqsar suolunan djietin yjan bierbite kiehe erde Maallagha djaqtar tuoq da buolbakka, sol sylgytyn angaaryn swugen kelbite wuhu. Onton Batas Mwondukeen bejete buollaghyna twogurujen, muunnaran biligi Sylang nehiliek sirinen taqsan ispit. Onu kennitten ekkireten iher Dygyn Bootur kwutuote kihi Bert Qara «Qabarghalaaq Wureghe» dien wureqqe siten kelen wurduger tuher: «En djaqtary», — diebitinen. Manyaqa Batas Mwondukeen swugen iher sylgytyn angaaryn yhyktan kebiher da, et iliitinen utary kiirsen, tustan barar. Ol tustallar da, ikkien tebis teng buolallar, qajalara daghany byraqpat, kyajbat. Onon ikkien teng buolan, ejelehen, any tyytyhya suoq, suollaryn kessihie suoq buolan, ol kenne «billeqtii» djon buoluoq buolsan, illehen araqsyhallar. Bert Qara arghaa twonno turar. Batas Mwondukeen ologhor Maallagha, bilii sylgytyn angaaryn swukputunen kiehe qonugar tiijen keler. Ol taqsannar ojoq-er buolan olordoqtoruna nwonguo sylygar, saas, arghaattan Dygyn Bootur 40 attaaq kihi serii-kyrgys djonnooq taqsan kelen bokuoja suoq Maalla tumulugar oloror kihini ytyalaan kiiren barallar. Manyaqa Batas Mwondukeen woro yhyyra-yhyktyy twuhen baran, djietin taqsa ojon kuraaqtaaq oq saatyn utary angaabyllaabytynan barar da, oqtor kelen siire-qaja, sirite-toghuta twusputunen barallar. Mantan yksaan kihi yppakka ohoghun qorotun tworduger sworuosten kwuluktenen oloron bieren ordor. Ol oloron kelbit oghu wus yyraaqtaryn byyhygar twuheren yla-yla qardary taary ikki iliitinen qabyalaan, kelbit oqtoru ikki wottuger munnjar, kystaan iher.
Onton kihi ere buollar Dygynnaaq oqtoro aghyjaan, sellik ytar buolan barallar. Manyaqa kworon oloron sol ohoghuttan oloron Batas Mwondukeen biir bastyng kihi at wurdunen syldjan twottoru taary siellere-siellere yj-qaj bwoghonu tutan ererin kworon ytan, saajar. Ol yppyta kihi ytyhyn tobulu twuhen yngyyr ilin sirejin mahyn tostu kwoton aahar, At wurduger oloror kihi, bejetin byldjatya ebit da, qata, kini araccy woro kwoton bieren taaryjbakka, oq aaha turbut. Manyaqa kihi ere buollar yta turar djon aq baran toqtoon qaallallar, septere da barannagha buoluo. Ol ikki ardygar Batas kwordoghune bilii djon bary attaryn miimmitter ebit wuhu, ol kenne qonuuga-syhyyga syldjar biir ynaghyn kwuojen ekkireten ereller ebit. Onu Batas Mwondukeen tumul orojuttan soghotoqto acaaqtaaq tiiti (mahy) acaaghyn ikki ardynan ystanan twuhen kurupaasky, kurtujaq kyyl (kwotor) kurduk kwoton elestenen kelen ynaghyn 40 attaaq kyrgys djonuttan ataghynan kwuojen wuuren ildje qaalar. Onu kworon turan Dygyn eter: «Kwutuotum, oghom Batas Mwondukeen, kwoccoqtuu kwoton twuhenngin tworo, wucugej ogho, kihi ebikkin, onon any aatyng «Kwoccoq Tworoloj» dien buollun, ol kenne any bu en sirger-dojdugar Dygyn kelen qattaan seriilie dien ketene sanaama, wucugej, toloru djollooq kihi ebikkin», — dien baran atyn ergilinnerer da, arghaa dieki kiptene turar, djono-seriite kini kennitten biir onnuktuk subulla turallar. Batas Mwondukeen qaalan, tumulugar balaghanyn qorotun tworduger turan qaalar. Kyystara Batas ojogho djaqtar taqsan djietin aanyttan wuoguleen: «Any wus syla tuolar kyhynygar min kiiren yallaan taqsyam, onu tojon agham kehiibin-setiibin belemnii tohujaar», — dien qaalar. Batas Mwondukeen onno: «Bert Qara araj eppit tylyn kehen taqsyspyt buollaghyna, miigin sieqtere buollagha», — diebite wuhu. Qata onu bylyrgy kihi kwonoto, berde kespet ebit, ol seriige oloq suogha wuhu. Onon Batas Mwondukeen djulaja sanyyr kihite ol Bert Qara ebit occogho. Onton yla Dygyn Bootur bu Qatyly siriger ergijbeteghe wuhu. Ol kemten yla Batas Mwondukeen Dygyn aattaabytynan Kwoccoq Tworoloj dien aatyrbyta wuhu. Ol at wurdunen syldjan yjdyyr-qajdyyr kihi Dygyn ebit, onu ytyhyn taban baahyrdan yyppyta wuhu dien buolara.
Ol Batas Mwondukeen Kwoccoq Tworoloj dien kihitten araaha 9 uol tworuobute wuhu, olorton 5 uol aata aattanar etiler. Oloru aaqtaqqa, mannyktar:
1. Accaghar Njamnjaq
2. Kytaanaq Bally
3. Urung Bas Boltongo
4. Iljgen Bootur
5. Uokaa Tebene dienner.
Bu uolattar aattarynan wuoskeen-wuoskeen qojuut: Accaghar, Kytaanaq-Bally, Boltongo, Uokaa nehiliektere aattanan qaalbyttar. Barylaryn bylyrgy aattara Qatyly dien, kini araaha djaqtar aatynan ebite wuhu dien emie sehen-qohoon buolara. Iti uolattartan saamaj Bootur, bert uollara, sytyy-qotuu kihilere Iljgen Bootur dien buolta uhu. Ol uolu qojuut nuucca suuta bappataghyn ihin tuttaran ylan kuorakka killeren bert eljbeq saqa bootur djonnorun kytta biirge yjyyr argy maska yjaan wolorbuttere wuhu. Ol emie tuspa sehenneeq buolara.
Ihineeghitiger twonun