DAVYDOV Aleksiej Feodorovic,
102 saastaaq, Bwotwung nehiliege,
Amma orojuona, saqa, wuoreghe suoq
1933 s. Atyrdjaq yjyn 16 kwune, «Moluoda»
Bert bylyrgyta bihi tworutterbit Bworo sagha sorgulaaq Bworo Bwotungner dien aattaaq djon, qas da ini-bii byraattyy djon baallara wuhu. Ol qas da ini bii djonton biir bastyngnara Tietejbit Bootur dien tojonnorun keriete buqatyyr kihi baar ebit. Bu djon occogho «Ebe twordo» dien aattaaq sirge oloottor. Kiniler tastarygar yal oloror «naaqaralar» dien bet qalyng tuspa ajmaq-qaan djon oloottor. Manyaqa Bwotungner kiennere biir aghastara djaqtar baara bylyr Naaqara kihitiger erge taqsybytyttan biir Bwodjoko dien uol ogho baar ebit, Bwotungner siennere kihi buollagha. Bu ogho baara ulaatan, emie bwogho-tagha kihi buolan barbyt. Emie ol oghonu kytta tennge ielj-tielj saastaaq Tietejbit Bootur Sangynnjaq dien baar ebit. Bu ogho biirde ol siene Bwodjoko dieni kworsuhe twuhen baran tustan oojnoon baran delbi byraqpyt, ol byraghan baran syajatygar qaary delbi simen ytappyt-songopput. Many baran Bwodjoko bet maany ebite wuhu, djonugar naaqaralarga tiijen kepsiebit. Onu naaqaralar ataghastabylga sanaabyttar. Mantan wostonoller, ol wostonon naaqaralar biir Tiing Saghynnjaq uolu ekkirete syldjan ytyalaan, oghogho oq kyahaan kurduk qatanan, yksaan ataq meele swuurer. Ol swuuren kyhyn Amma muuhugar kiiren kuotan unguor «Uoraj Qajata» diennge tiijbitin siten wolorollor. Occogho ol ogho 12 saastaaq wuhu, onnuk kyra ogho buolan baran bwogho, kwuusteeq cincileeq ogho wolbute wuhu. Ol kemnge ogho ubaja buolaaccyk Tietejbit Bootur suogha wuhu, kini wureqqe bultuu taqsybyt keme ebit. Ol kurduk oghonu twubehen woloron barannar naaqaralar ustunan kelen Bwotungneri djieleriger kelen ytyalaan barallar. Ol ytyalaan kiiren djielerin tahyttan uottaan kwuuguneteller. Manyaqa ihineeghi djon yksaan, djie ihineeghi iin baarygar kiiren qaalallar. Ol kiiren buruogha tumnasta syhan, yksaannar sylgy syatynan murunnaryn-uostaryn saba tuttan wolbokko ere oloottor. Many naaqaralar bilbeteqter, wolloqtoro desihen turan, ubaja turar djie wurduger saba biir ulaqan tiiti suullaran, qam battatallar. Djie samnan twuher. Manyaqa biir Naaqara kihite ol tiiti wurdunen qaama-qaama setereen: «Qaaryan taraghana taajdarbyt taraccy bustaqtaryn» — dien yrya-qohoon ongosto-ongosto kwuluu-oojnuu ongostor. Onu allara iin ihiger sytar djonton biir bastyng ytaaccy kihilere baara abakkaran, iin qappaghyn byyhynan kihi aqtata kwostubutun aannja ytan saajar. Onno kihi oqqo tabyllan, kwulge «pwuk» gyna twuher, wolor. Onton naaqaralar, any abaahylara kwobon kihini ile sieri gymmyt dienner kuttanan, bary teskiliiller.
Ol teskileen ihen biligi Qotuja Wureq ustun woro taqsan wuohe bahygar tiijen biir sirge mwokkuhen, soroqtoro qaalan onno utujallar, soroqtoro, manna qonorbut tabyllybat dienner biir ojuun kihi baara oghotunuun tuoraan sis ustun bara turbut.
Ol ikki ardygar Tietejbit Bootur wureghitten kiiren kelbit. Ol kiirbite djietin uottaan, initin Tiing Saghynnjaghy woloron, djonnorun iinnge twuheren barbyt ebitter. Mantan swurduk abalana-abakkara sanyyr da, kihi ilbis ingerinen turan bary djonun munnjunan kyrgys djono buolan Bwotungner bary naaqaralary ekkireteller. Ol ekkireten tiijen utuja sytar djonu, naaqaralary, ordorbokko kyrgan kydyjan kebiheller.
Mantan araj biir kihi kuotan kiiren kwuoljge mancaary byyhygar twuhen umsan qaalar. Onu kworduon kwuolu ergije syldjan ytyalaan oqtorun baratallar. Mantan biir oghu bulan ylan onu ilbisteen, alghaan baran wuohe qallaan orojun dieki tutan turan ytan, yhyktan kebiheller. Ontukalara ergijen twuhuutuger woluu twubelteleeq ol umsa sytar kihi mejiitin qaja twuhen kebiher, kihi uuttan wolon taqsar. Onon Bwotungner kyajan twonnollor. Naaqaralartan ol ere ojuun kwurenen ordon qaalbyt, onon Amma Naaqaratyn uuhappyt.
Ol kemten yla «Bworo Sagha Sorgulaaq Bworo Bwotungner» dien aattanan qohoonngo» turbuttar. Ol kemten yla bu Bwotungnerge bylyrgyttan qaalbyt «Bwodjoko qaarga bukkullubuta buolaaraj» dien wos qohoono tuttullar buolbut. Iti qohoonu biligin, oojnoon baran iissen ytaspyt, oqsusput, etispit djonngo aqtyllan etiller buolullara. Biligin ol Bworo Bwotungnerten wuoskeen-wuoskeen Botung nehiliege dien bylyrgytygar: Bwotung, Maharaq, Kedet, Uraanaj, Cordu, Kwuorten, Byrdaq dien bert elbeq agha uustardaaq etibit. Olor qojuut Bwotung, Uraanaj, Kennje dien wus nehiliek buoltara, ol gynan baran biligin qolbohon biir nehiliek, biir Bwotung buolan qaallybyt.
Ihineeghitiger twonun