ЕGOROV Еgor Minovic (Miine Uola),
82 saastaaq, Djwulej uuha nehiliege,
Taatta orojuona,
saqa, wuoreghe suoq
1933 s. Altynnjy 11 kwune, «Taalalaaq»
I
Bylyr Dygyn Tojon biir kemnge bu dojduga «Tworo sire» dien baarygar seriileeq taqsa syldjybyt. Tworo sire dien Tana dien ureqqe, biliginen Djoqsoghon dojduta-sire ebite wuhu. Ol dojduga occogho qaja diekite billibet «Kwoccoq Tworoloj» dien aattaaq, kwotorgo qolonor byhyj, kwuusteeq kihi oloror ebit. Kini baaja-duola, swuohute dien araj biir ere yan iher ynaqtaagha biller, ol kenne tuoqtaadgha da sehen buolbat. Ol olordoghuna worusten elbeq seriileeq buolan Dygyn taqsan bokuoja suoq ytyalaan barar. Bu ytyalaabyttarygar Kwoccoq Tworoloj djietin ihitten taqsa ojon, ohoghun qorotun tworduger sworuosten oloron kelbit oqtoru aagha tarbaghyn aqsaanynan barytyn yyraaghar twuheren, ylan iher. Mantan Dygyn seriitin ytyalyy sataan baran oqtoro baranan barar. Ol barammytyn bilen Kwoccoq Tworoloj biirde ytan at wurduger oloror Dygyn Tojonu iliitin kwoqsun taban baajyrdar. Mantan abalanan Dygynnaaq Kwoccoq biir anaghyn qonuuttan wuuren kworollor. Onu Kwoccoq Tworoloj ohoghun qorotuttan biirde ojon inniger turar acaaqtaaq tiiti ihinen (wokogor acaaqtaaq mahy acaaghyn ikki ardynan) kwoton tiijen, wuor attaaq serii djonton ynaghyn kwuojen ylan, ildje qaalar. Dygynnaaq mantan djulajan, kyajbakka twonnollor. Kwoccoq Tworoloj qaalar.
II
Bu Kwoccoq Tworolojton Batas Mwondukeen dien biir bert uol ogho tworuur. Ol ogho biirde, kyra (eder) syldjan kyyly (tajaghy) ekkireten, woruske tiije kiirer. Ol kiiren ogho tajaghyn siten, oqtoron «Kyys oojnoobut» dien aattaaq sirge, kwolujeghe tajaghyn astaan ahyy olorbut. Bu olordoghuna arghaa diekitten soghotoqto 9 attaaq kyrgys djono baar buola oqsubuttar da, wuos-bataaska bierbekke, ytyalaan baattar. Many ogho biir da oghu etiger twuhetterbekke iliitinen qaban ysa-yla tohuta tyyta, sabyta synnja olorbut. Onu tyyn bierbekke serii kyrgys djono ogho wurduger kelen saba twuhen tutan ylbyttar. Tutan ylan bu djon oghonu Dygyn Tojonngo killeren tuttarbyttar. Many Dygyn 9 twoguruk syl toqoru qamnaccyt ongoston, qajghaan iljdje olordor. Dygyn oghonu taptaan, wucugej, bwogho, kwuusteeq kihi buossu dien biir (qamnaccyt) kyyhyn ojoq bierer. Ojoq ylan ogho wus syl oloror, ol toqoru ogho tworuobet. Mantan abaahy kworon: «Kini bacca toqoru bu bejeleeq djaqtartan ogho-uruu tworoppoto, kuhaghan kihi byhyylaaq», — dien Dygyn Uolu wolorooru teriner. Ol ongoston, terinen Dygyn uolattarynan-kyrgyttarynan kwutuote, kyyha oloror balaghan djieleriger, djie buolbut, saaha sippit atyyrbyn wolottoruom dien aattaan keme suoq kwomoru kytta sylgy syatyn, anaq aryytyn kytaq mungunan,
djie mungunan belemneter. Onu Batas Mendukeen uol ojogho serejen eriger kepsiir, eter: «Iti Dygyn ejigin wolorooru ongoston, iti wuluger syany, aryyny, kwomoru belemnetteren erer, iti buka en bihigitten ogho tworuobetegher sananan erdeghe buoluo, seren” dien. Manyaqa wojdonon Batas Mwondukeen uol bilii munnjullubut kytaqtaaq aryyny ylan ihen kebiher, ol kenne onnugar uu byccaccy kutan kebiher. Kiehe utujallar. Bu utuja syttaqtaryna djie tahyttan emiske kujaqtaaq, duulaghalaaq, batastaaq djon kiiren keleller da, Batas Mwondukeeni: «Ce, kepkin tuon, kwun uluuhuttan, ajyy ajmaghyttan swuterin, mataryn kelle», — dien tyl sanga
buolar. Ol sangany kytta qolumtannga turar kytaqtaaq uunu, aryylaaq buoluo diebittere buoluo uonna saba, umsa aspyttar. Ontukalara aryy kurduk buoluo baara duo, ere barylaan kwulumnuu ubajan taqsaryn onnugar umuruoran kebiher. Many kworoot, bileet Batas Mwondukeen sytar oronunan toghus qolloghohu tiere (kwoturu) annjan, taqsan kuotar. Ol taqsan kuotan ihen ergillen eter: «Mas kurduk worus aldjanyyta biirde ergijen kwuon kwossuom, qaan qassyam, boto bolljoq, kete kerdii buollun, onu kerejdeqqitine djaqtarbyn mas kurduk tahaaran biereerin dojdubar», — dien baran Batas Mwondukeen kuotan dojduluur. Dygynnaaq onton djulajan kyhyn qaardaaqqa djaqtaryn tahaaran biereller.
III
Batas Mwondukeenten wus uol tworuobute wuhu. Oloru byhyylarynan ol kenne tworoobut kemnerinen kworon aattatalaan, mannyktar:
1. Kytaanaq Bally;
2. Wurung Bas Boltongo;
3. Accaghar Njamnjaq
dienner balartan wuoskeenner, qojuut iti sette Qatyly twordo-uuha buolan wuoskeebit. Iti uolattar aattarynan Kytaanaq Qatyly, Boltongo Qatylyta, Accaghar Qatyly nehiliekter aattammyttar.
Batas Mwondukeen ol wus uolun wus angy sirge aattatalaan oloqtoobuta wuhu. Boltongo uolun soghoruu Amma siriger badaraan kennjetiger yjan, aattaan oloqtoobuta wuhu. Ol oloqtoobut uola kenniki kelen biligi Qatyly siriger ikki byraattaryn kworsuhe twusput. Manyaqa umnuhan qaalan, occotooghu majgy byhyytynan, kyrgys wujetin majgytynan kwossuhe twuheet ikki uol Kytaanaq, Accaghar buolannar ikkien batastaryn byraattaryn swuregher tireen turan: «Kepkin tuon, kimten kiinneeq, qantan qaannaaq, tuoqtan tuuralaaq qaraghyn?» — dien yjytan, kebin tuonnarallar. Onuoqa atyn sirten kelen turar kihi byhyytynan Boltongo: «Oghorduk Tworo urduha Batas Mwondukeen uola, oghoto-qaana etim», — dien. Kebin (twordun) tuonan bissiheller. Onon bilen Boltongo uolu tastarygar oloqtuullar. Onton biligi Boltongo Qatylyta wuoskeebite wuhu. Onon Qatyly twordo saamaj bastaan bu ilin Djoqsoghon siriger, ol bylyrgy Kwoccoq Tworoloj ologhor ebit. Ol kini olorbut sire «Tworo sire» dien aattaaq ete (wuhu).
Swurun sirejge twonun