SOLDATOV Nikolaj Ljvovic,
78 saastaaq, Amma seliennjete,
«Baahynaj», Amma orojuona,
starozjil-nuucca
1933 s. Atyrdjaq yjyn 11 kwune, «Amma»
I
Bert bylyr, bu saqa dojdutun nuucca yraaqtaaghytyn seriite kelen seriilii, bas bile iligine, bu dojduga saqalar bary beje-bejeleriger buolunnaaq, buqatyyr-kwuusteeq buolan, olor bastaan-kwostoon oloottor ebit. Occogho qanna bert aattaaq kihi-buqatyyr suraghyn istiheller da, onno baran biir bertpin dii sanammyt wolossor-kyrgyhar ebit.
Occotooghu kemnge bu Amma wureqqe — Bwotung, Uraanaj, Corodu, Kwuorten, Cytyndy uonna Tietejbit Bootur dien alta du, kini sette du ini-bii djon oloottor ebit. Kiniler aghalara Maghan Tyhaghas Bworo Bwotung dien aattaaq kihi baara bylyrgy wujeghe wolbut ebit. Ol kihi aghata dwokso, araaha, Bworo Bwotung dien baara wuhu. Ol djon bary bastaan bu dojduga Bwotung siriger «Battaq» dien alaaska balaghan tuttan oloottor. Bu alta ini-bii uolattartan saamaj bastyngnara, bwogho-byhyj oq-batyja tyllaaqtara tojonnorun keriete kihilere Tietejbit Bootur ebit.
Onton saamaj kyralara 12 saastaaq Cypynda dien ogho ebit. Ol ogho daghany silige sitteghine, araaha ubajynaaghar Tietejbit Booturdaaghar orduk kihi buoluon swop kworungneeq-majgynnaaq ogho deppit ogho ebit. Ol ogho ubaja Tietejbit Bootur qabyalyy, byragha oojnuur 25 buuttaaq timir meecige baaryn wungkurungnete, kwotogho oojnuura wuhu. Occogho kiniler tastarynan, iti biligi «Qotuja wureq» twordunen naaqaralar djonnoruttan bystan kelen olorbut Bekirdeen ojuun dien ojuun kihi bert wugus kihileeq, swuohuleeq emie «serii djon» tuspa oruoda ajmaq oloottor. Ol tenge kinilerten (kennjelerten, naaqaralartan) emie tuspa ajmaq buolbut — oruoda, iti biligi swupsuk, doluccu, sehen Bologurdar tworuttere djon Bwogho Bolloq uola Omolloon dien buqatyyr kihi bahylyktaaq djon oloottor. Ol Omolloon dieni araj biir minge bie sylgy at buolan ujan ildje syldjybyt siri-dojdunu biir gyna, qanna kwuusteeq aattaaq bert baaryn surahan wolorsubut, kyajbyt-qopput emie buqatyyr buoluna ebit.
Ol kurduk oloron, araj biirde Kennje Tietejbit Bootur kyra byraatygar Cypandagha naaqaralartan ol Bekirdeen ojun kyra balta kyys baaryn ojoq ylan biereri kepsete syldjan baran, qajtaq iissen, sataspakka Naaqara kihite, baltybyn bierbeppin, ehi oghoghut olus swurdeeq kepteeq buolun kihi buolsu, sitteghine-qottoghuna keneghes oloq demin billerbet kihi buoluuhu, keneghes atyn uluus aattaaqtara kelen swugun-qaan olorduoqtara suogha dien akkaastaan kebiher. Mantan kyyhyran Kennje Tietejbit Bootur naaqaralary oloccu kyrgaary turan kuttaan wuutteliir. Onton kyjannar naaqaralar any kwohon soghoruu Omolloon oloror sirin dieki baran toqtuullar. Occogho Omolloon soghoruu Bologur siriger «Aallaaq», «Bulung» diennerinen oloqtooq ebit. Onu isten Tietejbit Bootur ajmaqtyy kurduk sanaan yalygar-djonugar Omolloonngo eter: «Mas kurduk bu djonu, naaqaralary, taskar yallatyma, wuuttelee, en kinileri attygar kworor buollaqqyna, bihi ejebit araqsya-uurajya», — dien. Ol ihin Omolloon Naaqaralary seriileeri gynan turan, wuuren kebiher. Manan dje naaqaralar swugun yallaspakka, bu dojduga twottoru-taary kwoho oojnuu, bukkula syddjallar. Tietejbit Bootur bejete bultuur ebit, onon biir kemnge bullugar wureqqe taqsybyt. Ol kurduk taqsa syddjan sajyn Djongku qajata «Qarama Qajata» dien baar, ol qajagha qono syttaghyna, naaqaralar serii djon buolan baryta 18 attaaq kihi kelenner, Tietejbit Bootur djonun oghunan ytyalaan kiiren, yksatan, kennjeleri djieleriger qaajan tas wottuleritten djielerin uottaan kebiheller. Ol kenne wurdulerinen tiiti suullaran qam battatan, samnaran kwulj-kwomor ongorollor.
Ol gynan baran tuora twuhe sytar tiiti wurdunen naaqaralartan biir Kunan Uola Megiljdji dien buqatyyr kihi baara, kyajdybyt-estibit ongoston: «Dje, saaj ebeet, qor qaaryan bejeleeq wutuo atastarbytyn kwul gynan kwotuttubut, kwomor gynan ubattybyt», — dien yrya-qohoon ongosto-ongosto qaama syldjan ere kwullerin batyjatynan bukkujbut. Ol syryttaghyna emiske kihini oq allarattan taqsan byha swuuren, kihi wolon «puk» gyna twuher. Mantan naaqaralar berke sohujallar, bekke kuttanallar. Ol allara iinneeqter baar ebit, ol ihiger kennjeler kiiren bietter da, iing qappaghyn byyhynan kihi aqtata kwostubutun kworon Cypynda uol oghunan woro ytan tahaarbyt ebit. Many bilbekke naaqaralar, bu baghajylar any ile abaahy derietinnjik buolan siillere iteghes buolbuttar desihen, sonton kuotan, twonnon qaaltar. Biir da kihini wolorbotoqtor, qata bejelere biir bastyng kihilerin wolottorbutter. Ol teskileen, biligi «Qotuja wureq» dien wureghinen woro kwohon, swuohuluun-astyyn njirileen, occogho kwuolleeq «Qoton bulgunnjaq» (Qaryjalaaq) diennge tiijen qonollor. (Biligin qarystaan Qaryjalaaq deniller). Onno tiijen mwokkuhen: «Bihi manna qonon sytan qaalarbyt satammat, berke ilbis kyyha wuohenen yllaan aahaan erer, tuoq soduom-byhylaan buolaary gynna», — dien ojuunnara Bekirdeen ojuun onno qonsubakka, baltynyyn siske taqsan kwuruuller. Onu djonnoro, qor iti ojuummun dien bileeghimsijen, kuttammytyn byraaptaan araqsan bardagha dien kwule qaalallar. Ol djonton wus kihi, ojuummut buka billeghe buoluo desihen, kiiren kwuolge umsallar. Uonnaaghylara bary utujan kebiheller.
Ol kemnge Tietejbit Bootur tyatyttan kiiren keette, djiete uottanan, samnan twuhen qaalbyt, djono buollaghyna suoq buolan qaaltar. Many kworon kihi abalanar-abatyjar, suollaryttan kwordoghune kyrgyhyy-wolorsuu bwogho buolbut, qajtaq da naaqaralar kelen bu djaabylaan bardaqtara dien wojduu bierer da, kennileritten ekkireter. Otton djono buollaghyna biir alaas tyatygar sahan bwugen qaalbyttar ebit. Olor kihilere Tietejbit kiiren aaspytyn bilenner emie kini kennitten bary barallar. Tietejbit Bootur bejetiger ilbihi ingerinen baran, biligi Qotuja wureghinen naaqaralary batyhan twuun utuja sytar sirderiger Qaryjalaaqqa tiijen soghotoghun angaar uhuguttan kyrgan, kydyjan barar. Araj Bekirdeen ojuun balystyyn suoq ebitter, ol kenne wus atyn djon baallara emie suoq buoltar, oloru kworduon kwuolu ergije syryttaghyna djono dje siten tiijbitter. Ol tiijenner, uuga umustaqtara dien kennjeler kwuolu ergije syddjan oghunan ytyalaan kworollor da, tuoq da billibet. Oqtoro baranar. Ol gynan wus bylyrgy wujeghe qaalan qaalbyt oqtoru sirten bulan ylannar, olorgo ilbis ingeren alghaan, silleen baran wuohe qallaan orojun dieki tuhaajan turan wuhuonnerin olbu-solbu ytyalaan kebiheller. Ontukalara ergijen twuhuteleen kwuoljge umsan, saha sytar djonnoru bulan mejiilerin tehite twuheller da, wus kihi wuhuon wolon taqsallar. Araj Bekirdeen ojuunu balystary bulbakka, uonnaghylaryn oloccu kyrgan, kyajan, kennjeler twonnollor. Otton Bekirdeen ojuun buollaghyna bejete ere bwutun naaqara qaanyttan kini ere soghotoghun ordon qaalan, tyagha taqsan oloqsujar. Ol oloqsujan occotooghu majgyn byhyytjsan «baltyn ojoq ongoston» onton iti biligi Amma naaqaratyn wuoskeppite uju.
Ol seriige naaqaralar kiene biir «Lwokur Bes» dien sirge oloqtooq djybarga yllaabyta wus kwosko ihiller sangalaaq Yrya Takabyl dien buqatyyr djaqtar baara twubehen wolbute wuhu dien sejen buolara.
Tietejbit Bootur wureqqe bultuu taqsa syldjan atas ongoston biir Qalghan dieni killerbit. Ol Qalghantan Qaqyr Ojuun dien tworuobut, onton Arbaghas dien tworoon, ol Arbaghastan iti Abagha Semenovtar, Starostinnar, Djaskooskajdar wuoskeen biir ajmaq baar buolbut.
Ol kenne Tietejbit Bootur biir Tuos Ullungaq dien ajmaq kihitin kihi-yal gymmytyttan uonna ol Kennjelerten qojuut wuoskeenner, biligi Bwotung, Uraanaj, Kennje, Somorsuun, Njongku nejiliekter baar buoltar.
Sulghaccy kenniki mustan nehiliek buolbut djon. Kugda bastaan baara-suogha biir oghonnjorton wuoskeebit 8 yal ebittere wuhu.
Onton Swupsuk Bologur dien baar, ol saamaj twordo Bologur, onu kini kihi-swuohu ataghyn annygar syldjar, oloror, onon Swupsuk-sapsyk Kwopponuje dien aat ingmit. Itileri barytyn ol Tietejbit Bootur bu dojduga oloqtoobutunan nehiliek buoltar.
II
Tietejbit Bootur yala, ataha-doghoro (ajmagha) Bwogho Bolloq uola Omolloon dien baara, kini sir aajy oloro syldjybyt, dojdu aajy oloqtommut, qanna bert aattaaq kihi baaryn surahan Bwuluunen, Ucurunan (ilin, arghaa, soghoruu dojdularynan) ergijteleen, kele-bara, wolorso syldjybyt buqatyyr kihi.
Kini baaja, kihite, swuohute, djono, ajmaqtara qalynga-elbeghe swurdeeq, onon kini tuoq da kelen utarbat, Kennje Tietejbiti kytta yallahan olorbut kihi. Omolloonu tuoq da sylgyta ujbat, araj biir ere minge bie baara ujan at buolan syldjybyt kihite. Ol gynan syldjan biir ojuunu woloron, ol ojuun wuorunen iiren Omolloon biirde atyn Amma arghaa wottuneeghi «Samaan qajata» dien qajattan turan Amma uutun kwotuten du, qarbatan du taqsaary miinen baran byhyta tingileqtii satyyr da, ata kiirbet, kwoppot. Mantan uordajan Omolloon atyn bahyn tostu ergijen woloron kebiher, ol kenne saatyn kirsin ylan atyn moojnuttan yjaan, bejetin qabarghatygar baanan baran, biir acaaqtaaq maska atyn iile yjyy byraghynan bejeliin, attyyn onno yjaanan wolon qaalar.
Many ajmaqtara bulan ylannar attary-bejeleri sol tiitin tworduger iin qahan kwomon unguoq tutan kebiheller. Biligin ol iinin toruma biller, qaamyylaataqqa 8 qaamyy ustalaaq buoluo, oghurduk ulaqan iin, onnuk bwodong kihi ebite buoluo. Ol Omolloon udjuordaryttan uonna ajmaqtaryttan biligin Bologurdar baallar, olor bary tus tuhunan: Qomuos, Swupsuk, Doluccu, Sehen, Yargha uonna Qotugu Bologurdar baallar. Biligin bu sovqoz taqsan oloqsujbututtan yla soghoruu Amma Bologurdara qolbohon, biir Omolloon dien ol wobugelerin aatynan 1932 syltan yla sanga nehiliek buollular.
Bu seheni bylyr Ioan, Moisej, Pavel Artemjevtar diennerten min isterim.
Ihineeghitiger twonun