Omoghoj Baaj, Er Soghotoq Ellej Bootur

Burnashov Anempodist Iustinovic,

78 saastaaq, II Lwogoj nehiliege, Uus-Aldan

orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Atyrdjaq yjyn 7 kwune, “Mastaaq alaas”


                                        I

Bu dojduga bylyr, nuucca kelien yraaq innine, saqa mangnajgy tworuttere Omoghoj Baaj, Er Soghotoq Ellej Bootur dien utuu-subuu keliteleebitter. Kiniler Woluone woruhunen soghoruuttan keelter. Bastaan Omoghoj Baaj kergenneeq, ikki kyystaaq (biir tworopput maany kyystaaq, biir iippit kwojgo kyystaaq) uonna kinini kytta emie Twuone Moghuol dien kymys, sylgy ihitin-coroonun, ymyjany uonna tuos ihiti ongorooccu uus kihi kelsibit. Kiniler sylgy-ynaq baajdaaqtar, elbeq kergen djonnordooq djie, kwos djono ebittere wuhu. Ol kenne bastyng “Qoloqoj ojuun” dien ojuunnaaq ebittere wuhu. Ol ojuun sylgy Ajyytyn bulan Omoghoj sylgyta kwotoro (baranara) cugahaabytyn kenne kyyran soroghun ildje qaalar.


                                       II

Kenneki worus ustun wuoheetten ustan Er Soghotoq Ellej Bootur dien tataar tworutteeq kihi kelen Omoghojgo qamnaccyt oloron qajghappyt. Ellej Omoghoj kyrgyttaryttan iiktiilleritten bilgeleen (kejgen kurduk) iitieq, kwojgo kyyhy ojoq ylan qolbohor. Onuoqa kwunuuleen maany kyys mongnon (yjanan) wolor. Ol ihin sylgy ajyyta Djwohogoj Ajyy qadjaraj Omoghoj sylgyta wolon-swuten tyyna wuohee kwotor, onu Qoloqoj ojuun kyyran sorghotun ildje qaalan sylgy wuoskuur. Omoghoj Baaj Ellejdeeghi kuturuga, muoha suoq kugas ynaqtaaq araaran, biligi Tulagy Killem siriger oloqtuur. Ellej kenneki dwokso ilin engerge – buor ylarga du, kini Turujalaaq dieki du oloqsujar.

Omoghoj baaja oloccu kenneki batyhan taqsan, Ellejge mustan olus bajytar. Ellej yhyaq yhar, uraha turuorunar, sylgy-ynaq ihitin oloqtuur, terijer. Cecir annjar, twuhulge turuorunar. Ellej alta oghonu tworoton bu biligi saqa uluustaryn wuosketer. Omoghojdooq kenneki wolollor. Kinitten araj soghotoq Bajaghantaj twordo buolbut biir uol wuoskeebit. Onu Ellej uolattara kyryy sirge oloqtoonnor Bajaghantaj iti Allany miine wuoskeen oloqsujbuta wuhu. Occotooghu saqa tyla da tuspa ebite wuhu: “qaja djuottugun?” dien etiilere “qaja kihigin?” dien; “qanna twungkelijding?” dien etiilere “qanna bardyng?” dien etii wuhu.

Saqa wobugelerin tuhunan bylyrgy sehen iti kurduk kepseen buolara.


Ihineeghitiger twonun