KOLЕSOV Еgor Aleksiejevic,
76 saastaaq, Atamaj nehiliege,
Gornaj orojuona,
saqa, wuoreghe suoq
1936 s. Yam yjyn 25 kune, «Atamaj»
I
Bihi dajdyga, Atamaj siriger, bilinngi aata «Djwoguor Ebete» dien sir baar. Kini balyktaaq kwuolleeq. Onno bert bylyrgyttan yla Tygyn tojon kemiger tiije ikki uollaaq, ojoqtooq, tongus berde olorbut. Kiniler ardjaaghynan, tuunan, iliminen balyktaan, kuraaqtaaq saanan tya bullun bultaan iitinen oloottoro wuhu. Tonustar olus byhyj ytaaccy ebitter. Ol kurduk olordoqtoruna, kyrgys serii djonnooq Tygyn Tojon kinileri kytta kyrgyha taqsar.
Tygyn Tojonngo bert elbeq ytaaccylar baallar. Ol taqsan Tygyn tongustar urahalaryn attygar toqtoon, urahatyn turuoran oloror. Bylyrgy bilge byhyytynan, kyrgyhyaqtaryn innine qolohuu, kwuuhu-kwudeghi bissii buoluoqtaaq, onon Tygyn Tojon etiitinen, yngyryytynan ikki wottutten orduk, bastyng ytaaccylarynan syal (dal) ytyhyytyn terijeller. Onuoqa twordo wus qarystaaq suon tiiti oqtoron, ol cwongocogun sirejdii oqson (suoran) baran, wus ilii qalyngnaaq moojtoruk timiri syal qataan kylbatallar. Bu syaly biir epcimneeq erbeqteeq, sytyy-onoghojdooq septeeq (oqtooq), biir kyajar-qotor djollooq mantan ingnerbekke tobulu twuheren, swuurden, oghun timire cwongocok unguorgu wottunen kilbejen turan qaalar. Onton Tygyn Tojon berde ytar da, timiri tobulu twuhen, cwongocogun angaarygar dieri ere kiiren baran ogho onno qaalan qaalar. Onon Tongus ytaaccyta Tygyn bert ytaaccytyn bahyjan, ytyhyy toqtoon, kyrgyhar kemnerin Tygyn Tojon ikki qonugu boldjoon, urahalaryn bulan olorollor. Onton Tygyn djulaja sanaan, tongustartan kwuruur gyna teriner. Ol gynan, sol twuunuger tongustar dieki wottun urahatyn angaar ekkinin qaallaran, tungketeq wottun kwoturen ylan, djonunuun teskileen, kwohon qaalar. Tongustar Tygyn Tojon kwohon qaaltyn bilbekke qaalallar. Kwordoqtorune Tygyn urahata bwutun oloror, onon baar buoluoqtara dieq kurduk sanaan, ikki qonugu, ol boldjodu ketehen oloron qaaltar. Dje, ikki qonuk aahan, wuhus kwunneriger tongustar Tygyn tojon wottutten tuoq taqsaryn ketehen kworon baran, billibetegher taqsan, oqtorunan ytyalaan kworollor. Bilii kwostor urahany (uraha angaaryn) toghuta ytyalaan kiiren kwoottoro, kihite suoq uraha ere angaara buolan qaalar. Tygyn Tojon djonunuun qajyy wujeghe kwohon kwuremmitin bilbekke olorbuttar, ebiitin kuraanaq urahany ytyalyy syldjybyttar. Tonustar olus kyhyjallar, abatyjallar. Ol da buollar Tygyn Tojonu kyajdybyt dien olorbut oloqtorugar biliginen Djwoguor ebetiger olorollor.
II
Ikkihin, kenniki soghus, Tygyn seriileeq, emie ytaaccy, byhyj djonnordooq Bwuluuge taqsan kyrgyhan baran, twonnon ihen, taaryja bilii tongustarygar kelen syldjan, urahagha kiitte, ijelere emeeqsin ere baar ebit wuhu, bejelere wuhuo buolan tyagha bultuu baran qaalan, suoqtaryna toqtoobuttar. Tygyn Tojon emeeqsini qarytyttan tobulu wuutteen baran, uraha mahygar tiire yjaan kebiher. Ol kenne tuularyn, ardjaaqtaryn, ilimnerin, seek balyktaryn, ahyyr astaryn, tuttar septerin aldjatan, wuntu tepsen, yhan kebiher. Ol gynan baran Tygyn seriiliin aaha turar. Sotoru soghus buolan baran tongustar tyattan kiiren kelen kwoottoro, araj, emeeqsinnere uraha mahygar qarytyttan yjanan, wolon turar. Araas septere-sebirgellere, astara-wuollere aldjanan, toqton yhyllybyt, uraha taha kwuodelj bwogho buolbut. Kworoot serejbitter: «Bu Tygyn Tojon aldjatyyta buollagha, qor bu allaaq woloron-wohoron barbyta, aanaj abatyn!», — desihen, ytahyy-songohuu bwogho buolbut. Onton biligin woloron-aldjatan barbyt Tygyn Tojon ajannaan ihen wojdonon kworummute, moojnugar keter buulagha (duulagha) timirin umnan kebispit ebit, tongus urahatyn ihiger sytan qaalbyt. Occogho «Buulagha timir» (kujaq) qaalara saattaaq, satammat daghany ebit. Onon Tygyn bejetin onnugar biir bert kihitin wuomer attaan, tongustarga buulagha timirin yllattara yytar. Onno qajtaq da buollar qajaan da bulan aghalaar, aghal dien eten kyjdyyr.
Tygyn bejete, kini da buollar djulajan barbat. Ol kemnge tongustar kelen buulagha timiri bulan ylaat, uraha wurdunen uraghaska keterden, wuohe yjaan kebihen baran kelieqtere dien, urahalaryn ihiger ketehen oloottor. Ketehen olorooccular — tongustar, oqtorun lyngkynaccy tardan, belemnenen olorollor. Wuemer attaaq Tygyn Tojon berde tyaha suoq ajanynan tongustar urahalarygar cugahaan ihen kwootto, wuohe uraghaska, buulagha timir keterdillen, yjaanan turara ebite wuhu. Onu kini turan wuomteren kiiren, at wurdutten batyja twobotunen uunan, bilii uraghaska turar timiri iilen ylbyta, batyja tworduger kelen kylygyr gyna tyahaan twusput. Ol tyahy isten, tongustar uraha ihitten taqsa ojollor. Tygyn kihite atyn ergite tardan, byha bieren, swuurden kuotarga barbyt. Onuoqa kennitten tutusputunan tongustar ekkireten ihen soroqtoro qaalannar, accygyj tongus uola attaaghy kytta tennge syssan isteghine, Siitte wuregher kelen, attaaq kihite biirde kwonguhu wurdunen ojutan, kuotan qaalar. Tongus uola kyajan ojbokko uuga twuhen, kihitin kuottaran twonnor. Ol onno tongus uola uuttan taqsan ergillen turan: «Bu djollooq en, atyng ere berdinen kuottaghyn, ejigitten atyn ebite buollar min ejigin annybar battahyam ete», — dien ere qaalar.
III
Wusuhun, biir kemnge Bwuluu uonna Djwoguor Ebetin tongustary wus attaaq kyrgyhyylaaq, wostooq tongustar swube terinen Tygyn Tojon ologhor, bilinngi Djokuuskajga kiireller. Ol kiirelleriger qara tyanan kwuluktenen kiiren Tygyn Tojon bejete djietiger baaryn bilenner, arghaa myraan ketegher toqtoon, oqtorun lyngkynaccy tardynan, ketehen olorollor. Ol oloron Tygyn Tojon djietitten taqsan kiire bararyn ketehe satyyllar. Onu Tygyn, qata, urutunan kiniler kelbitterin bilen oloror ebit, onon berke serener. Ol kenne Bwuluuge kiire syldjan, tongustar etitiileeq-aptaaq oqtoruttan twuort suol oghu bulan kiirbite wuhu. Ol oqtorun Tygyn Tojon ylan kieptii tarda oloron:
Onoghojdooq oghuom!
Ejigin ytabyn
Miigin buulaan sytar
Wus (bert) tongustartan
Biir bastyngnaryn
Wuohetten ergijiiger
Etiger-qaanygar ergij,
Wostooghum twobotun
Orojugar twus!
— dien alghaan baran, wuohee qallaan dieki yhyktan (ytan) kebiher. Mantykata wuohee wuluger kihi qaragha bulan ylbat gyna taqsan swuten qaalan baran, emiske ergillen kelen bilii saha sytar wus tongustan biir bastyngnaryn twobotun orojugar tobulu twuher. Tongus onno wolon qaalar. Onton opput ikki tongus kuttanannar, mantan: «Bihigini Tygyn oloccu esiihi, albaha-aba bert buolbut, any kinieqe ergijdeqpitine — iecceqpit ergijdin, qajystaqpytyna — qaaldjykpyt qangkyjdyn!» — dien tyl eten (tuonan) baran, qotu dieki kwuruuller. Onton yla tongus saqany utary kworbokko, saqattan tejen, yraatan ispit.
Ihineeghitiger twonun